Aidon urheiluseuratoiminnan suurmies Raimo Puronaho

Kajaanin Kipinän kunniapuheenjohtaja Raimo Olavi Puronaho on kuollut 83-vuotiaana Kajaanissa 21.11.2018. Hän oli syntynyt Kalliomäessä 15.7.1935.

Kajaani                                                                    31.12.2018                                  MUISTOKIRJOITUS

VR:n liikenteenohjaajana elämäntyönsä tehnyt Raimo Puronaho sai urheilukipinän jo nuoruusvuosinaan Kalliosuon Sisussa, jossa harrasti erityisesti pikajuoksua, kun sotien jälkeisenä aikana urheiluaatetta levitettiin kyläseurojen avulla kattavasti koko valtakunnan alueelle. Silloin hänen asuinpaikkansa oli Kalliomäki Sukevalla.

Raimo Puronaho tuli mukaan Kajaanin Kipinän yleisurheilutoimintaan vuonna 1971. Seuraavana vuonna hän aloitti neljä vuotta kestäneen tehokkaan työskentelykauden seuran sihteerinä. Puronaho toimi myös yleisurheilujaoston sihteerinä ja lasten ikäkausitoiminnan pyörittäjänä. Hänen aktiivinen toiminta kentällä ja seuran johtotehtävissä sai aikaan voimakkaan Kipinän yleisurheilutoiminnan nousukauden.

Aktiivisuutensa ansiosta Raimo Puronaho oli erinomainen esikuva koko seuraväelle, jonka piiriin tuli runsaasti lapsia ja heidän vanhempiaan toimitsijoiksi kilpailuihin ja muihin seuran tehtäviin ja tapahtumiin. Samalla tehostettiin nuorisotoimintaa, valmennusta ja tuomarikoulutusta sekä pidettiin huolta talkooväen riittävyydestä, kun toiminta oli monipuolista ja säännöllistä sekä kehitettiin uusia toimintamuotoja ja toimittiin tavoitteellisesti koko seuraväen voimin. Sitä motivoitiin ja kannustettiin säännöllisten seura- ja saunailtojen avulla. Kipinä järjesti nuorille myös disko -iltoja. Jäsenistön toiveita kuunneltiin ja sosiaalista vapaa-ajan toimintaa pidettiin tärkeänä. Samalla vahvistettiin seurahenkeä ja yhteenkuuluvuutta.

Raimo Puronaholla oli sitkeyttä ja erinomainen taito koota ympärilleen aktiivisia henkilöitä sekä saada heidät työskentelemään seuratyön parissa innostuneesti yhteisten tavoitteiden ja haasteiden hyväksi.   

Kipinä nimesi Raimo Puronahon hoitamaan myös mainos- ja tiedotusasioita. Näissä tehtävissä hän teki poikkeuksellisin hyvää työtä toimiessaan seuralehden ahkerana päätoimittajana. Kipinä-lehti ilmestyi seuran tiedotuslehtenä kausittain useamman kerran vuodessa. Lisäksi lehti julkaistiin seuran juhlavuosiin ja suuriin kilpailuihin liittyen. Puronaho oli lehden väsymätön päätoimittaja ja mainosten myyjä. Hän piti koko aktiivikautensa ajan seuran talouden hyvänä ja turvasi samalla kehittyvän toiminnan pyörittämisen. Lehden avulla Kipinän yleishyödyllinen toiminta tuli tunnetuksi ja aito seuratyö sai runsaasti tukijoita ja ystäviä.

Raimo Puronahon tarmokas toiminta sai aikaan sen, että Kipinän lajitoiminta kehittyi ja monipuolistui. Hyvän nuorisotyön avulla urheilumenestys koheni pikaluistelun ja yleisurheilun osalta. Tästä on hyvänä esimerkkinä se, että 1970-luvun alkupuoliskolta alkaen SM-kilpailumenestystä alkoi tulla laajemmalla lajikirjolla ja ikähaitarilla molempien urheilumuotojen osalta.

Kipinällä oli tavoitteena järjestää Kajaanissa myös kovatasoisia kansainvälisiä yleisurheilukilpailuja. Vuonna 1973 järjestettyihin Messukisoihin liittyen Raimo Puronaho kiinnitti huomiota Keskuskentän huonoon kuntoon ja puhui uuden yleisurheilukentän rakentamisen puolesta, kun puutteelliset suorituspaikat heikensivät suomalaisurheilijoiden kiinnostusta kisojamme kohtaan. Edellisen vuoden olympiakisoissa menestyneet amerikkalaistähdet vetivät kuitenkin Messukisojen katsomoon runsaasti yleisöä.

Raimo Puronaho oli luomassa yleisurheilun avulla ystävyyskaupunkisuhteita Länsi-Saksan Hombergin kanssa vuosina 1974-76. Kajaanissa järjestettiin ensimmäinen ja kolmas kaupunkiottelu. Puronaho toimi Kajaanin joukkueen matkanjohtajana vastavierailumatkalla vuonna 1975. 

Yhteiskuntasuhteiden hoito oli Raimo Puronaholle tärkeää. Hän piti aktiivisesti yhteyttä paikallisiin viranomaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Puronaho vaali hyviä suhteita kuuluisimpaan Kipinän jäseneen, tuolloin tasavallan presidenttinä toimineeseen Urho Kekkoseen, jota Kipinä onnitteli 75-vuotispäivän johdosta. Samana vuonna järjestettiin ensimmäinen Urkin piikki, josta kehittyi massiivinen ja pitkäaikainen juoksutapahtuma. Kekkonen lahjoitti vuonna 1976 nimikkojuoksunsa kilpasarjaan kiertopalkinnon ja valmistettiin Urkin piikki -mitali, joka jaettiin kaikille juoksuun osallistuneille. Kekkonen lahjoitti vielä toisen kiertopalkinnon vuonna 1979, kun ensimmäisen palkinnon kierto päättyi kolmeen perättäiseen voittoon.

Myöhemminkin yhteistoiminta presidentti Urho Kekkosen kanssa jatkui hedelmällisenä. Hän tuli avaamaan Kajaanin uuden Urheilukeskuksen heinäkuussa 1981 ja seurasi tuolloin 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien SM-kilpailuja sekä tapasi mm. Oulun läänin, Kajaanin kaupungin ja Kipinän edustajia. SM-kilpailujen jälkeen elokuussa järjestettiin ensimmäiset Urho Kalevan kisat. Ne olivat kovatasoiset ja runsaasti katsojia vetäneet kansainväliset kilpailut, joiden kisaperinne jatkui 1980-luvun loppupuoliskolle saakka.

Vuonna 1976 Raimo Puronaho aloitti 11 vuotta kestäneen työntäyteisen ja menestyksekkään Kajaanin Kipinän puheenjohtajauransa. Tuolloin Kipinässä oli vahva seura- ja talkoohenki sekä paljon puheenjohtajaa auttavia käsiä. Puronaho johti tuloksekkaasti pitkät ja kunniakkaat perinteet omaavaa urheiluseuraa, jossa oli lähes tuhat jäsentä ja valtaosa heistä osallistui eri tavoin Kipinän seuratoimintaan ja suurten tapahtumien talkootyöhön.

Raimo Puronaholla oli urheiluelämämme piirissä hyvä henkilösuhdeverkosto. Tästä on hyvänä esimerkkinä se, että hänen puheenjohtajakaudellaan Kipinän 70-vuotisjuhlassa (1981) juhlapuhujana oli Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja Pertti Eräkare ja 75-vuotisjuhlassa (1986) juhlapuheen piti SUL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Yrjö Kokko, joka toimi 1970-luvulla SUL:n puheenjohtajana. Juhlat toteutettiin seuraväkeä ja sen suurimerkityksellistä työtä arvostavassa hengessä sekä ansioituneita toimijoita palkiten ja kannustaen.

Kipinän pikaluistelu nousi 1980-luvulla huippuvireeseen. Seurassa oli suuri joukko lupaavia pikaluistelijoita ja osaava suurten kilpailujen järjestelyorganisaatio, jonka tukena oli mm. mestariluistelija Jouko Launonen. Tämän vuoksi Kipinä sai järjestettäväkseen vuonna 1980 naisten ja naisjuniorien kolmimaaottelun Suomi-Ruotsi-Norja ja vuonna 1982 pikaluistelumaaottelun Itä-Saksaa (DDR) vastaan. Raimo Puronaho vastasi Kipinän luisteluväen kanssa ulkojäällä järjestetyistä kansainvälisistä pikaluistelutapahtumista, jotka onnistuivat järjestelyiltään hyvin ja olivat historialliset.

Olympiavuonna 1984 Raimo Puronaho sai kokea kirvelevän pettymyksen, kun pikaluistelija Aila Tartia jäi yllättäen valitsematta Sarajevon talviolympialaisiin. Hän kuului tuolloin Suomen pikaluistelun terävimpään kärkijoukkoon. Tartia oli kilpailu-uransa aikana moninkertainen Suomen mestari, maamme EM- ja MM-kilpailuedustaja sekä SE-luistelija.    

Raimo Puronahon suurin haaste oli vuonna 1984 järjestetyt Kainuun kautta aikojen ensimmäiset Kalevan kisat, naisten ja miesten yleisurheilun SM-kilpailut. Kisaorganisaatio valmentautui perusteellisesti suurtapahtuman järjestelyihin. Hyvää harjoitusta se sai erityisesti monien suurten kilpailujen järjestelyjen avulla. Lopputulos oli erinomainen, kun Kajaanissa järjestettiin kaikin puolin onnistuneet ja tulostasoltaan edelleen kautta aikojen parhaat Kalevan kisat, jotka vetivät katsomoon runsaasti väkeä koko valtakuntamme alueelta. Kisat toteutettiin hyvässä yhteistyön hengessä Kajaanin kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden sekä Kajaanin ja koko Kainuun intomielisen urheiluväen kanssa. 

Puheenjohtajakautenaan Raimo Puronaho toimi seuraväkeä kannustavana johtajana: aktivoijana ja esimerkin näyttäjänä. Tuolloin Kipinä toteutti aktiivisesti ja tavoitteellisesti säännöllistä pikaluistelu-, yleisurheilu-, taitoluistelu-, kuntoliikunta-, kilpailu-, nuoriso-, ohjaus-, valmennus-, koulutus-, tiedotus-, lehtiasiamies-, talkoo-, huolto- ja tukitoimintaa. Kipinä järjesti edellä mainittujen tapahtumien lisäksi mm. vuosittain kansallisia kilpailuja pikaluistelussa ja yleisurheilussa, tyttöjen pikaluistelun SM-kilpailut (1976), yleisurheilun PSM-kilpailuja (1976, 1982 ja 1983), uudestaan taitoluistelutoimintaa vuodesta 1977 alkaen, nuorten pikaluistelun SM-kilpailut (1977), Kainuun osuuspankin kanssa yleisurheilun Op-cup -kilpailusarjan vuodesta 1978 alkaen, pikaluistelun Hopealuistin loppukilpailun (1981) ja Puolustusvoimien yleisurheilumestaruuskilpailut yhteistyössä Kainuun prikaatin kanssa (1985). Vuoden 1985 alussa laadittiin yleisurheilun kehittämisohjelma tuleville vuosille ja yleisurheilujaostolle toimintaorganisaatio, joka perustui vastuualueisiin ja selkeään työnjakoon. Seuraavana vuonna tehtiin vastaavat uudistukset johtokunnan työskentelyn ja seuran johtamistavan osalta.     

Raimo Puronaho toimi Kipinän puheenjohtajakautensa jälkeen vielä Suomen Luisteluliiton hallituksen jäsenenä ja Urheilun Kalottikeskus ry:n teknisen toimikunnan jäsenenä. Pikaluistelu oli hänelle myös tärkeä henkilökohtainen harrastus. Puronaho asetti veteraaniluistelijana tavoitteekseen 60 sekunnin alituksen 500 metrillä ja onnistui siinä.

Huhtikuussa 1985 Raimo Puronaho kirjoitti Kipinä -lehden pääkirjoituksessaan, että seuratyössä ”kannukset on ansaittava”. Tällä hän kuvasi sitä hyvää, pitkäjänteistä ja tavoitteellista seuratyötä, joka mahdollisti sen, että Kipinä sai Suomen Urheiluliiton luottamuksen ja järjestettäväkseen Kalevan kisat. Puronaho on ollut todellinen aidon urheiluseuratoiminnan suurmies, joka on ansainnut seurajohtajana kirkkaasti henkilökohtaiset kannuksensa.

Ansiokkaasta toiminnastaan urheiluelämän palvelijana Raimo Puronaho on saanut mm. seuraavat huomionosoitukset: Kajaanin Kipinän kultainen ansiomerkki (1986), Suomen Urheilun ansiomitali kullatuin ristein (1989), Suomen Urheiluliiton hopeinen ansiomerkki (1991) ja Suomen Luisteluliiton kunniamerkki (2001). Vuonna 1995 hänet kutsuttiin Veteraanien yleisurheilun Pohjoismaiden mestaruuskilpailujen yhteydessä Kajaanin Kipinän kunniapuheenjohtajaksi.

Vuonna 2008 edesmennyt Raimo Puronahon Liisa-puoliso oli pitkäaikainen Kipinän avainhenkilö. Hän toimi seuran johtokunnan jäsenenä sekä tärkeitä tuki- ja huoltotehtäviä hoitaneen naistoimikunnan puheenjohtajana. Pariskunnan yhteinen harrastus seuratyön ulkopuolella oli karavaanitoiminta sekä matkustaminen kotimaassa ja ulkomailla. Raimo Puronaho asui ennen kuolemaansa lähes 10 vuotta hoitokodeissa ja seurasi yleisurheilutapahtumia aina viimeisiin päiviin saakka. Häntä jäi kaipaamaan kaksi lasta, kolme lapsenlasta ja kolme lapsenlapsenlasta.

Kajaanin Kipinä kutsui Raimo Puronahon seuraamaan vuonna 2013 Veteraanien yleisurheilun SM-kilpailuja Kajaanin Urheilukeskukseen. Urheilupyhätössämme hän sai vielä kerran nauttia aidon urheilun tuottamasta ilosta. nä ja sen jäsenistö kiittää suurella sydämellä Raimo Puronahoa mittaamattoman arvokkaasta, tuloksekkaasta ja yleishyödyllisestä urheiluseuratyöstä, jota hän teki urheilun ja liikuntakasvatuksen hyväksi sekä samalla edisti kainuulaisten aktiivisuutta, hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta urheiluseuratyön avulla.

Kunto Viiru

Kirjoittaja on ottanut Kajaanin Kipinän puheenjohtajan tehtävät vastaan Raimo Puronaholta